Mitä tunteita koirat, kissat, kalat ja fretit todella kokevat?
Käyttäytymisbiologit ovat löytäneet lemmikkien hämmästyttäviä piirteitä.
Ihmiset ovat usein hämmentyneitä siitä, kuinka ymmärtää lemmikkieläinten käyttäytymistä. Vieraan ihmisen haukkuminen ei aina tarkoita, että koira haluaa suojella omistajaa. Ja jos kissa yrittää livahtaa ohi, se ei ole tosiasia, että hän ei olisi tyytyväinen sinuun.
Väärinkäsitykset syntyvät siitä syystä, että ihmisen kokemus siirtyy lemmikkiin. Itse asiassa koira ei ehkä haukku puolustukseksi, vaan suuremman rodun pelossa. Ja kissa voi yksinkertaisesti etsiä toisen lämpimämmän ja mukavamman paikan.
Charles Darwin puhui ensimmäisen kerran lemmikkien tunteista vuonna 1873. Lähes vuosisadan jälkeen tiedemiehet eivät koskeneet tähän aiheeseen. Päätimme olla koskematta asiaan, jota on vaikea todistaa toistaiseksi. Ja he palasivat lemmikkien tunteisiin vasta 1980-luvulla.
Nykyään käyttäytymisbiologit tutkivat lemmikkieläinten käyttäytymistä. Siten Georgia Mason Kanadasta uskoo, että jotkin kokemukset ovat luontaisia tietyille lajeille. Uusi tutkimus vahvistaa: ravut voivat huolestua, kalat kärsiä. Ja jos otat hiiren hännästä, voit pilata hänen mielialan koko päiväksi.
Osa frettien käyttäytymistutkimuksesta on erityisen utelias. Lemmikkieläimet saivat tiettyinä päivinä lisäaikaa leikkiä. Kun fretit eivät saaneet leikkiä, ne huusivat ja makasivat silmät auki useammin, nukkuivat ja seisoivat harvemmin kuin päivinä, jolloin he leikkivät pitkään. Tämä levoton käytöksen lisääntyminen viittaa siihen, että fretitkin voivat olla tylsiä.
Koiranomistajat voivat huomata samanlaisen käyttäytymisen. Lemmikki, joka on kävellyt tarpeeksi, juossut, leikkinyt suosikkileluillaan, käyttäytyy rauhallisesti kotona ja nukkuu määrätyn ajan.
Tärkeintä - älä kiirehdi päättämään, että lemmikkien psyyke toistaa ihmisen. Päinvastoin, sanan "tunteet" sijaan lemmikkieläinten suhteen jotkut tutkijat käyttävät jopa termiä "vaikuttaa". Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan vedä rajaa niin selkeästi. Esimerkiksi Michael Mendl Bristolin yliopistosta Englannista tutkii lemmikkien käyttäytymistä ihmisen psykologian prisman kautta. Hän ei tee tätä vain tieteellisen mielenkiinnon vuoksi, vaan myös kehittääkseen lääkkeitä sairauksiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen.
